8. marraskuuta 2018

USA | Kuvasatoa Grand Canyonilta - viimeinkin

Menipä siinä aikaa, mutta vihdoin on kaikki Jenkki-kuvat selattu läpi, muokattu ja jaeltu oikeisiin kansioihin. En tainnut julkaista vielä Grand Canyonilta paljoakaan kuvia, joten tässä postauksessa pääsemme käymään niitä läpi. Kanjonin alueella oleva luonnonpuisto sijaitsee Arizonassa ja kanjonin itsensä on aikoinaan uurtanut paikalleen Coloradojoki. Paikka, jota muuten kutsutaan yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä, on mielettömän upea. "Kanjoni on niin syvä, että eri korkeuksilla on erilainen ilmasto ja kasvillisuus. Sanotaan, että Grand Canyonista löytyvät kaikki Yhdysvaltain ilmastovyöhykkeet tropiikkia lukuun ottamatta." - Grand Canyon

Kuvausolosuhteet tekivät paikasta vielä upeamman, koska saavuimme paikalle auringonlaskun aikaan ja kanjonin sinisten reunojen huiput näyttivät kultaisilta ja oransseilta. Olkaapa hyvät, nauttikaa tästä kauniista luonnonmuokkaamasta kuopasta, jota miljoonat turistit tulevat katsomaan vuosittain.

Kolme ensimmäistä kuvaa on otettu kännykällä, loput kameralla.
Varsinaisia hurjapäitä ja oman elämänsä sankareita tuolla näki poseeraamassa reunoilla... Grand Kanyonille kuolee
vuosittain lähes 800 ihmistä, suurin osa juurikin reunoilta tippumalla, että itse en menisi tuonne vain valokuvan takia.

Menisin uudestaan jos vain saisin mahdollisen ja ehdottomasti suosittelen tätä kohdetta, mutta samalla alueella on vielä toinenkin, vielä käsittämättömämpi kanjoni, nimeltä Bryce Canyon. Siitä kuvia myöhemmin. 



xoxo


2. marraskuuta 2018

Mikä musta tulee isona?


Musta voisi tulla oseanologi. Tutkijan elämä olisi kinnostavaa, mutta tiedostan myös kaikennäköiset ongelmat. Koko ajan pitäisi olla hakemassa tukirahoja ja kaiken maailman muita rahoituksia, että pääsee edes tekemään jotain. Ellei sitten onnistu elämässään ja pääse työskentelemään johonkin labraan tai muuhun laitokseen, jossa saa tutkia jotain. 

Musta voisi tulla kirjailija. Rakastan tarinoiden kirjoittamista, etenkin fantasian. Minulla on hyvä mielikuvitus ja kirjoittaisin koko ajan jotain, jos olisi aikaa. Olen kirjoittanut varmaan pari kymmentä erilaista novellia ja tarinaa, mutta en uskalla jakaa niitä missään. Osa niistä on julkaistu salaisessa tarinablogissani, mutta en ole uskaltanut kertoa sinne mitään henkilökohtaisia tietoja. 

Musta voisi tulla astrologi. Ai että, rakastan astrologiaa, avaruutta ja kaikkea siihen liittyvää. Yksi suurin haaveeni on käydä avaruudessa ja työskennellä NASAlle. Haluaisin tutkia mustia aukkoja, pimeää ainetta ja kaikkia muita mysteerejä, mitä ihmiskunta ei ole ratkaissut. Ja tietysti haluaisin etsiä uutta elämää ja keksiä keinon siirtää ihmiskunta tuhoamaan vaihteeksi jokin muu planeetta (vitsi vitsinä, vähän mustaa huumoria). Ongelma on, että olen tosi huono kemiassa ja fysiikassa, enkä ole matikassakaan mikään loisto-oppilas.


Musta voisi tulla puolustusvoimien sotakoirankouluttaja. Tämä oli pitkään ykkösenä listallani, lähes koko viime vuoden haaveilin vain armeijaan menemisestä ja sinne töihin jäämisestä. Ja onhan se toki edelleen, mutta haluaisin tehdä jotain muutakin myös. En haluaisi elää koko elämääni vain armeijan leivissä ja ns. tuhlata opiskeluaikaa vain siihen valmistautumista varten. Mutta ainakin asepalveluksen käyminen on edelleen vakaa aikomus. 

Musta voisi tulla tulkki tai kääntäjä. Mielummin ehkä kääntäjä, ja mieluusti EU:lle, koska haluaisin työskennellä kansainvälisesti ja Euroopan Unioni olisi aivan mieletön mahdollisuus. Ja tekstien kääntäjän työt olisivat meilenkiintoisia ja kivoja, koska tykkään opiskella kieliä ja varsinkin englanti sujuu nyt jo todella hyvin. Ongelmana on se, että kääpiölukiossamme ei ole mahdollisuutta opiskella muita kieliä kuin englantia ja ruotsia, koska halukkaita oppilaita ei ollut tarpeeksi edes saksan kurssien järjstämiseen, johon olisi ollut opettaja. Haluaisin opiskella ranskaa ja espanjaa, mutta se on mahdotonta, kiitos lukion. 


Olen siis hukassa. Tulevaisuudenhaaveeni ovat varsin  laajat, enkä tiedä yhtään mihin voisin suunnata sitten mihi lukion jälkeen. Luultavasti menen vain sinne armeijaan ja yritän siellä(kin) sitten miettiä. Olen miettinyt koko lukion ajan ja koko yläasteen, mutta en minä tiedä! Jotain pitäisi keksiä, mutta pelkään väärää vaihtoehtoa niin paljon, etten osaa valita. Ajattelen vain, että mitä jos en tykkääkään siitä. Hankalaa on. 

Mitenkäs teidän tulevaisuuden suunnitelmat sujuvat?



xoxo